Neuloosi

 NEULOOSIN PAULOISSA

Kuten niin moni muu, niin minäkin innostuin islantilaistyyppisten villapaitojen neulomisesta. Kovin montaa en ole tehnyt, mutta pidin jo ensimmäistä saavutuksena, sillä en ollut aiemmin neulonut lapasia isompia töitä. Tätä kirjoittaessani minulla ei ole yhtään villapaitaa tekeillä. Oma villapaita-tarve on tyydytetty vuosiksi eteenpäin. Näin ainakin uskottelen itselleni. Muutama malli kyllä houkuttelee ja samalla kotimaiset langat kiinnostaa….

Mistä kaikki lähti?


Ensimmäinen villapaita oli todellinen koeversio. Halusin kokeilla onko minusta paidan neulojaksi. Varaston perukoilta löytyi vuosia sitten sienillä värjäämiäni lankoja. Lanka on suomalaista villaa. Värejä on saatu veri- ja verihelttaseitikeistä, limanuljaskoista sekä ylikypsistä herkkutateista. En raaskinut ostaa uusia lankoja, kun en oikein uskonut saavani mitään valmiiksi. Odottelin huskyn pentuja syntyviksi ja neulominen oli mukava tapa kuluttaa aikaa. Samalla se antoi muuta ajateltavaa. Mallin löysin ”Islantilaisia neuleita”-kirjasta ja se on nimeltään Grein eli suomeksi Oksa. Sain kuin sainkin paidan valmiiksi ennen kuin pennut syntyivät.



Heti perään toinen


Innostuin neulomisesta sen verran, että rohkaistuin tilaamaan verkkokaupasta aitoa islanninlampaan villasta tehtyä Àlafosslopi-lankaa. Malli löytyi samasta kirjasta kuin edellinen. Olin jo päätynyt ostamaan kirjan itselleni. Samalla täydensin puikkovalikoimaani muutamilla uusilla pyörö- ja sukkapuikoilla. Malliksi valikoitui klassinen islantilainen Dalur eli suomeksi Laakso. Lanka on paksua ja paidasta tuli lämmin ulkovillapaita, joka korvaa takin, etenkin jos alle pukee jotain tuulenpitävää.

Uusi kirjahankinta

Edellisen paidan jälkeen tuli pitkä tauko, kunnes jälleen syksyllä alkoi neuloosi pahentua. Tilasin verkkokaupasta Linka Neumannin ”Norjalaisia villapaitoja”-kirjan ja langat hain jämsäläisestä lankakaupasta. Ensimmäinen uudesta kirjasta valikoitunut malli oli selvä heti ensi selauksella. Erämaa! Lankana jälleen islantilainen Àlafosslopi. Tässä vaiheessa neuloosi oli jo levinnyt laajalle ja islantilaiset langat alkoivat olla lopussa kaikkialla. Tästä paidasta luovuin jo pian sen valmistumisen jälkeen. Kas kun malleja on kirjat pullollaan eikä kaappeja kannata täyttää pelkästään villapaidoilla.


Sitten piti haastaa itsensä

Seuraavaksi päätin ottaa työn alle haastavamman neuleen. Malli on norjalainen, kuten myös Janne-lanka, jota käytin. Malli on nimeltään Tusseladd. Haastavan työstä teki se, että lanka oli ohutta ja siten silmukoita melkein tuplat aiempiin verrattuna. Huonoksi onneksi musta lanka vielä loppui kesken ja se oli myös kaupasta lopussa. Odotin hermoja raastavat pari viikkoa uutta erää. Lopulta se kuitenkin valmistui ja onpahan nyt yksi ohuempi villapaita leudoille keleille tai sisäkäyttöön.





Takaisin islantilaiseen lankaan


Rovaniemeltä löytyi neulojan taivas eli Vallaton Villa-niminen lankakauppa. Jos siellä ei sekoa, niin on vielä mahdollisuus parantua neuloosista. No minä sekosin. Kauhoin hyllystä viimeisiä sieltä löytyneitä Àlafosslopi-keriä. Oikeastaan todella kivat värit sain.
Malliksi valitsin norjalaisen Pohjoiskalotin. Paita putosi puikoilta melko nopeasti.













Jämälangoista olen tehnyt kaikenlaista pientä. Jopa Peppi sai oman lämmikkeensä pudotettuaan pohjavillan.



Sen jälkeen Àlafosslopi loppui lähes kaikkialta Suomesta. Kuulemman Islannissa ihmetellään, mitä ihmettä Suomessa on tapahtunut. Seuraavat toimitukset menevät pitkälle huhtikuun loppuun. Koronan lisäksi Suomessa levisi myös neuloosi, johon tuskin löytyy rokotetta. Vierotusoireita lieventääkseni, olen alkanut etsiskelemään kotimaisia vaihtoehtoja.

Ai niin, eihän minun pitänyt enää tehdä yhtään villapaitaa.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Toimintaperiaatteistani

Kummiksi Lapinvuokon siperianhuskylle?