Tekstit

Kuva
  KAUDEN PÄÄTÖS KILPISJÄRVEN TUNTUREILLA Pitkästä aikaa tunturiin Kolmen vuoden tauon jälkeen päästiin vihdoin palaamaan paikkaan, jota voin kutsua sieluni maisemaksi. Kilpisjärven tunturit kutsuivat ensimmäisen kerran 11 vuotta sitten. Tällä kertaa lähdettiin kahdeksannen kerran nauttimaan jylhistä maisemista ja rauhasta. Reissukaverina oli Erkki, niin kuin aina ennenkin. matkalla seurueeseen liittyi myös pieni pehmo-Pikachu, joka seikkaili mukanamme koko matkan. Jokaisella on omat tavoitteensa kun sieppausköysi irtoaa ja valjakko lähtee liikkeelle Kilpisjärven kylältä. Monet haluavat ajaa mahdollisimman paljon kilometrejä. Minulle ajetut kilometrit eivät ole olleet se juttu, vaikka se onkin kivaa. Tykkään pilkkiä, katsella ympärilleni ym. Koirien hoito ja muut rutiinit vievät oman aikansa, etenkin jos vaihdetaan paikkaa. Välillä on vain kiva olla tekemättä mitään erikoista. Tavoite lähestyy Lähdimme kotoa 18.4. ja ajoimme Rovaniemelle, missä oltiin yötä asunt...

KAUSI 2020 - 2021

Kuva
 Kausi 2020 – 2021 Mitähän siitä sanoisi? Joulukuussa lähtiessäni kohti pohjoista sanoin, että kaudesta tulee erilainen. Sitä se todellakin oli. Juoksutarhailua Koirat asettuivat tarhoihin nopeasti. Olihan paikka kaikille tuttu jo ennestään. Uutta oli pieni juoksutarha-alue, joka käytiin rakentamassa kaverin kanssa lokakuussa. Se oli todella näpppäri lisä toimintaympäristöön. Myös Njalla kotiutui nopeasti uuteen ympäristöön. Sille rakennettiin myös oma tarha koiratarhojen yhteyteen. Njalla heräilee kopistaan Tärkeää oppia Jo heti alkuun kävi selväksi, että asiakasmäärät tulevat olemaan todella pienet. Varsinainen joulusesonki oli noin 96% huonompi edellisvuoteen verrattuna. Sain kuitenkin ajaa kaikki jengalle tulleet vähäiset asiakkaat. Aiemmin hoidin vain ajamisen ja koirat, oppaan hoitaessa ryhmän liikuttelun ja infon kodassa. Nyt oli järkevää hoitaa koko tunnin ohjelma itse ja vapauttaa näin talon opas omiin töihinsä. Apollon ja Helios rapsuteltavana Eros Iisakin v...

Neuloosi

Kuva
 NEULOOSIN PAULOISSA Kuten niin moni muu, niin minäkin innostuin islantilaistyyppisten villapaitojen neulomisesta. Kovin montaa en ole tehnyt, mutta pidin jo ensimmäistä saavutuksena, sillä en ollut aiemmin neulonut lapasia isompia töitä. Tätä kirjoittaessani minulla ei ole yhtään villapaitaa tekeillä. Oma villapaita-tarve on tyydytetty vuosiksi eteenpäin. Näin ainakin uskottelen itselleni. Muutama malli kyllä houkuttelee ja samalla kotimaiset langat kiinnostaa…. Mistä kaikki lähti? Ensimmäinen villapaita oli todellinen koeversio. Halusin kokeilla onko minusta paidan neulojaksi. Varaston perukoilta löytyi vuosia sitten sienillä värjäämiäni lankoja. Lanka on suomalaista villaa. Värejä on saatu veri- ja verihelttaseitikeistä, limanuljaskoista sekä ylikypsistä herkkutateista. En raaskinut ostaa uusia lankoja, kun en oikein uskonut saavani mitään valmiiksi. Odottelin huskyn pentuja syntyviksi ja neulominen oli mukava tapa kuluttaa aikaa. Samalla se antoi muuta ajateltavaa. Mallin l...

Treeniä Jammun kanssa

Kuva
  Kohta lähdetään Nyt kun asiakkaita ei juurikaan ole, on alkanut olla vähän tylsää ajella itsekseen. Koirat keskittyy työhön, eikä niiden kanssa tule juurikaan jutusteltua satunnaisten vasen- ja oikea-käskyjen lisäksi. Onneksi tilanteeseen on tullut muutos. Heitin tänään jo toisen lenkin jarrumaton eli tuttavallisemmin Jammun kanssa. Jammu touhuaa varsinaisesti pääkennelin puolella, mutta on luvannut tulla seuraksi myös minulle aina kun ehtii. Rauhallista ja kaunista Tänään siis lähdettiin yhdessä treenilenkille leppoisaan talvisäähän. Keli oli tosiaan lämpimämpi kuin pitkään aikaan. Silti maisema oli silmiähivelevän kaunis. Siinä ajellessa tuumasin kuinka kaunista voikaan suomalainen metsä ja jänkä olla. Jammu tuntui olevan kovin samaa mieltä. Kerroin sille menneistä tunturireissuista ja unelmoin tulevista. Jammu on perusluonteeltaan kovin hiljainen, mutta loistava kuuntelija. Se ei keskeytä, vaikka jaarittelisin pitkään jostain pienestä, mutta minulle tärkeästä tapahtumasta....

Toimintaperiaatteistani

Kuva
 OMIA TOIMINTAPERIAATTEITANI Eläinsuojeluaktivistit ovat kritisoineet koiravaljakkobisnestä viime aikoina. Tässä postauksessani haluan kertoa, miten itse toimin ja mitkä ovat omat arvoni pienenä yrittäjänä koiravaljakkoyrittäjien joukossa. Olen toiminut osa-aikaisena yrittäjänä lähes 20 vuotta. Koirat ovat olleet aiemmin lähinnä harrastus. Koiramäärän lisääntyessä myös kulut kasvoivat. Pyrin kattamaan kuluja käymällä sesonkiapuna pohjoisessa tutuilla yrittäjillä. Tästä kerroin jo aiemmin historiikissä. Reilu vuosi sitten jäin palkkatyöstäni pois pelkästään yrittäjäksi. Lisäsin koiramäärää tulevaisuuden turvatakseni. Tiimissä on nyt 7 vuosikasta, jotka opettelevat turistihommia vanhempien opastuksella. Bianca toipilaana sisällä Koiravaljakkoyrittäjänä asetun jonnekin ison safarikennelin ja harrastajan välimaastoon. Koiramäärä on pieni ja toimin niiden kanssa pääsääntöisesti yksin. Koirat ovat työkavereita sekä myös lemmikkejä. Ne saavat huomiota ja rapsutuksia päivittäi...